Eilen lähdimme illalla puistotreffeille mummon kanssa Hämeenlinnaan. Tai siis pojat ja mummo puistoilivat sillä aikaa kun muu porukka pähki talosuunnitelmia tontilla kuumeisesti. Topiasta ei juurikaan tarvinnut patistella pukemaan, vaan pukemiset ja hiekkalelujen pakkaamiset kävivät leikiten ja samalla laulaen: "Eikä mua ilahduta mikkään muu, ei mikkään muu, ei mikkään muu. Eikä mua ilahduta mikkään muu, ei mikkään muu, mikkään muu jne." (Pikkupoika posteljooni- biisistä)

Autossa Topias totesi: "Äiti, älä aja näin lujaa. Enhän mä näe edes maisemia."

Ja tullessa pidin isompaa hereillä lahjuksilla...
T: Anna äiti vielä yks pastilli... Mä olen oikea herkkupeppu.
Ä: Herkkupeppu-höpönassu.
T: Eikun herkkupeppu-satusetä.