Melkein kuukausi on vierähtänyt edellisestä kirjoituksestani blogiin. Työelämään palaaminen vaatii siis veronsa... Ensimmäiset pari viikkoa töissä ovat menneet kauhean nopeasti ja työpäivän jälkeen sitä on halunnut viettää vain mahdollisimman paljon aikaa poitsun kanssa. Mutta vajaaseen kuukauteen mahtuu monenmoista suurta ja pientä ihmettä.

Pikku-ukkeli pääsi osallistumaan ekaan hääjuhlaansa elokuun alkupuolella, kun eno ja Kaisa vihittiin Ilmajoella. Ensimmäiset pohjalaaset häät äipällekin.  Juhlat olivat tosi onnistuneet ja ukkelikin nautti, kun oli paljon seurattavaa. Sopivasti häävalssin jälkeen malttoi simahtaakin.

167922.jpg
Kaksi herraa juhlatunnelmissa.

Heti häiden jälkeen maanantaina koitti minun työhön palaaminen. Tiukkaa meinasi ekoina aamuina tehdä, kun jätin ukkelit koisaamaan kotiin. Mutta helpottavaa oli, ettei pikkumiestä tarvinnut kiskoa mukaan. Kyllä hän kuitenkin huomasi äipän poissaolon ja joinakin päivinä oli hyvin loukkaantuneen oloinen, kun palasin kotiin. Ja täytyy myöntää, että on Topiaksesta tullut isin poika... Niin kovin on perään ja salamana vastassa eteisessä, jos isi on vähän aikaa poissa.

Syntymäpäiviä vietimme oikein urakalla. Kuun alkupuolella otimme jo varaslähtöä ja juhlimme kamujen (+äitien) kanssa. Bileissä olivat mukana  Mea, Akseli N., Onni, Emil, Akseli K., Aava, Kalle ja Elmo. Meno oli melko vauhdikasta :)! Viikko sitten juhlimme suvun kanssa Hauholla. Päivä oli ihanan lämmin ja tämä äippä oli kovin tyytyväinen, kun sankarin isovanhemmat auttoivat järjestämään juhlat. Lämmin kiitos vielä Merja-mummulle ja Erkki-vaarille sekä Auli-mummolle kakusta.

167937.jpg
Sankari

167936.jpg
Kolmen kopla

Kuukauden aikana ukkeli on taas oppinut huimasti asioita. Sitä ei aina uskokaan, kuinka paljon tuo taaperoinen jo ymmärtää asioita. Esimerkkinä tilanne eilen: Topias kiehnäsi sohvalla ja isukki sanoi, että haepas kirja niin luetaan, Topias halusi alas sohvalta, meni penkomaan lelulaatikkoa ja palasi tyytyväisenä löydettyään kirjan :). Ukkeli osaa myös tanssia (jalkoja ei juuri nostella, mutta vartalo heiluu rytmikkäästi ;)). Liikkuminen on vielä puita pitkin kävelyä ja vauhdikasta konttausta, mutta seisominen onnistuu jo ilman tukea. Yksi suosikkileikeistä on tällä hetkellä pikku-leijona-äiti-leijona-leikki, konttaamme ja murisemme. Iltarutiineihin yleensä sisältyy kaikkien pehmonallejen halaus, Topias halaa "aaaa" ja myös äipän ja iskän pitää halata nallet "aaaijai" :). Ukkeli haluaa myös nykyisin useimmiten syödä itse. Tässä tulosta:

167938.jpg
Minä itse syö.

Sellaista täällä tuvassa. Tällä hetkellä tuntuu, ettei paukut riitä mihinkään ylimääräiseen, joten luulen, että tämä blogikin hiipuu pikkuhiljaa. Mutta katsotaan... Mukavaa syksyä kaikille! t. TTT