Isukki lähti nyt vuorostaan viemään pikkutonttusta tirsoille ulos. Kyllä hymyilytti, kun sitä ennen sain "sivukorvalla" kuunnella isin ja pojan lauluhetkeä. Siinä lauleltiin joulu-cd:n tahdissa jos jonkinlaista rallatusta ja leikittiin mm. Soihdut sammuu. Kyllä tuollaisista pienistä hetkistä saa itselleen kerättyä sellaista aitoa joulun odotuksen tunnelmaa.

Tällä viikolla meillä pitää kiirusta, kun treffailemme Topiaksen kanssa ystäväpiiriämme. Eilen olimme lorujumapan pikkujouluissa. Tänään poikkesivat Aksu ja Joonatan. Huomenna tavataan Emppu ja torstaina taasen Topiaksen tyttöystävä jo synnäriltä eli Mea! Kyllä on mukava, että Topiaksella on ympärillä useampi ikätoveri, etenkin siinä vaiheessa, kun leikit alkavat enemmän kiinnostaa. Ja kyllähän äipällekin on henkireikä, kun saa tavata muita äitejä ja vaihtaa uusimpia "niksejä" :).

Mutta ajatelkaahan, enää yksitoista yötä jouluun...